Kun susi tulee saat vain huutaa.

Oli hän haudannut päänsä käsiinsä. Kukaan ei voinut nähdä mitä mieltä hän oli, mutta saattoi kuulla pienen, katkeilevan hengityksen. Hetki kului ja nosti hän päänsä käsien varaan. Nuo pienet heikot kädet auttoivat pitämään tämän pienen heikon ihmisen pystyssä lasia vasten.

Hän tarkasteli ainoaa asiaa, minkä näki. Kasvot valkeat kuin lumpeen lehdet. Sameat verestävät silmät. Tumma juova valui poskelle. Kuvajainen katsoi häntä anellen, rukoillen, että kaikki kääntyisi hyväksi.

Mutta tehty, mikä tehty. Ei menneisyyteen voi palata. Ei voi päättää peruvansa kaiken.
Se on tässä, ja nyt. Kaikki mitä on jäljellä.

Eli ei mitään. Ymmärtäessään sen, heikot kädet horjahtivat ja kaikki oli taas niinkuin pitikin. Kuten sanottu, tulevaisuus tulee ja päätökset vaikuttavat siihen. Ja kun päätökset on tehty: susi on jo matkalla. Hetki on vielä aikaa valittaa kohtaloaan. Ja kun sitä viimeiin katsoo silmästä silmään, voit vain huutaa.

291111